Suomen luonto, järvi, rauha. Sitä saatiin viime viikonloppuna, kun hypättiin autoon ja otettiin suunnaksi Etelä-Suomi. Meille tuli tilaisuus lähteä mökille ja mehän tartuttiin siihen tilaisuuteen lähes heti. Pääsi rentoutumaan oikein kunnolla. Pääsi istumaan kesäiltoja ulkona. Voi kuinka mä olin kaivannutkaan niitä auringonlaskuja, lämpimiä kesäiltoja, istuskelua ulkona. Ei kiire mihinkään.
Mä huomasin, miten itse voi paremmin, kun koko viikonlopun vietti melkeinpä pelkästään ulkona. Miten meidän jäbä voi paremmin, kun sai olla ulkona lähes koko päivän. Nukuttiin paremmin, voitiin paremmin. Nyt onkin ollut sitten tosi kiukkuisia öitä, kuten oli ennen lähtöäkin. Kyllä tuo ulkona olo vaikuttaa ihmiseen ihan tajuttoman paljon, ja sen huomaa viimeistään tällaisissa tilanteissa.
Ulkona voi olla kotonakin, mutta niiden älyttömien helteiden vuoksi ei oikein päästy pois kotoa ulkosalle, kuin pari kertaa päivässä, silleen pariksikymmeneksi minuutiksi. Koska rattaat helteellä - ei kiva, eikä järkevääkään. Ei se ulkona oleilu onnistu samalla lailla tälleen kerrostalossa. Onneksi nyt vähän viileni.
Tää oli meidän minijäbän ensimmäinen pidempi reissu. Lähenneltiin kuitenkin 8 ikäkuukautta mut hei tänäänhän mun mini on tasan 8 kuukautta niin eikös se ollut aika jo lähteä koti-Kuopiota kauemmas. Ollaan miehen kanssa vähän arastettua lähtöä, koska automatkat - esimerkkinä kauppareissut - on menneet aikalailla huutaessa. Kuukauden sisällä se kuitenkin oli rauhoittumaan päin, joten sen vuoksi uskallettiin lähteä.
Reissu sujui kuitenkin oikein hyvin, vaikka lähtiessä ja tullessa juurikin loppumatkasta alkoi jäbä kiukustumaan. Olihan meillä sellanen kolmisen tuntia matkaa, joten ei ihme. Omakin pylly puutui, kun ei vuoteen oo tullut matkustettua mihinkään kauemmas ja istuttua niin pitkään putkeen, vaikka välillä pysähdeltiinkin. Ja voitte varmaan arvata, miten hyvää se teki ihan mulle itsellenikin, kun maisema vaihtui!
Mä heräsin eloon, kun pääsin käymään jossain muualla. Olen virkeämpi, onnellisempi. Bloggaaminen alkoi maistua, mä en halua enää lopettaa. Se ei ole käynyt enää edes mielessä. Mulla on paljon parempi olla, mun mieli on niin paljon virkeämpi. Ja se johtuu ihan varmasti siitä, että mä pääsin johonkin. Koti on paras paikka, mutta mä tarvin sitä maisemanvaihdosta. Kysyinkin heti kotiin tultua mieheltä, mihinkäs seuraavaksi lähdetään?
Mikä saa teidät ns. "heräämään eloon"?
Ihanaa alkavaa viikonloppua♥
Ihanaa alkavaa viikonloppua♥
Mulle tuli tiedätkö niin hyvä mieli tätä postausta lukiessa<3 :') Ihana kuulla, että pieni matka pois kotiseudulta teki sulle noin hyvää! Ja kyllähän sellainen tulisi itsellekin kieltämättä tarpeeseen ja elokuussa toivottavasti jollekin minilomalle lähdetäänkin miehen kanssa ihan Suomen sisällä :) Koti on tosiaan se paras paikka, mutta kyllä pienet matkat ja maisemanvaihdokset vaan tekee ihmeitä mielelle ♥
VastaaPoistaVoi miten ihana kuulla <3 Joo-o tätä mä vähän pelkäsinkin, kun oon tällanen reissuilija, että mitä tää kotona oleilu tekee ihan oikeasti mun päälle :D Oltashan tässä jo varmaan johonkin päin aiemmin lähdetty, jos tää maailmanmeno ei olis mennyt tällaiseksi, mutta niin... Jospa tekin pääsisitte pian johonkin :) Mäkin tässä jo mietiskelin, uskaltaisko sitä johonkin ihan reissureissuun suunnata Suomen sisällä, kun mies on lomalla, vai meniskö vaan nyt tällä mökkeilyllä tää kesä :D
PoistaKiitos Linda kommentistasi <3
Mökkeily on kyllä paras asia kesässä <3 Muakin vähän harmittaa, etten töiden takia voinut kauhean usein käydä perheeni kanssa mökillä nyt kesällä, koska työskentelen myös lauantaisin. Mutta aina silloin, kun pääsee pois kaupungin hälinästä maaseudun rauhaan uimaan, saunomaan, pelailemaan pelejä ja nauttimaan järvimaisemasta, se on kaikista parasta. Ihana kuulla, että mökkireissu teki teille kaikille hyvää <3 Olisi tosi surullista jos jostain syystä päättäisit lopettaa bloggaamisen, sillä sun blogi on pitkään ollut yksi mun suosikeista :>
VastaaPoistaPs. Ihania kuvia, etenkin tuo toinen sekä viimeisin <3
No älä muuta sano 8) Voi harmistus, jos sulta on mökkeilyt jääneet vähälle tänä vuonna 8< Onneks ees kuitenkin muutamia hetkiä oot saanut viettä maalla ja päästä pois kaupungin vilinästä :) Ihana kuulla myös, että harmistus iskisi, jos lopettaisin :) Täällä edelleen porskutellaan, eikä oo enää käynyt lopetus mielessä ;) Sua odottelen kans takaisin kirjoittelemaan, mut toki teet miltä susta tuntuu<3
Poista