Loman parhaat palat

Lupailin tosiaan jakaa blogiin mun lomani parhaita paloja, tässäpä tämä nyt olisi ja vieläpä onneksi tässä elokuun puolella! Sunnuntainahan on syyskuun ensimmäinen päivä, jolloin syksy virallisesti alkaa. Onneksi tässä tuli nyt muutama lämpöinen päivä, tänäänkin on ollut ihanan lämmin ja kesäinen ilma ulkona. Silti tuolla on jo huomannut hivenen syysviboja, ihanaa.

Anyway, kuten mainitsin aiemmin, tänä vuonna kesälomani ei yltänyt ihan niihin parhaita kesälomia ikinä- lomien listan kärkeen, vaan tää oli ihan kiva kesäloma. Mihinkään ei päästy miehen kanssa, enkä yksinäänkään uskaltanut lähteä lentelemään muualle Euroopan kesään tämän raskauteni vuoksi. Muutamia lomalle suunniteltuja juttuja ei siis toteutunut muuttuneen elämäntilanteen tai muun vuoksi, mutta olihan se kiva pitää edes yksi kesä lomaillen vaan kotona.



Yhteiset aamupalat
Joita tein lähes joka aamu ja joka on meille oikein erikoinen juttu, koska työt menee niin ristiin. Aivan ihanaa oli joka aamu kattaa pöytä kunnon aamiaisella ja käydä herättelemässä mies ylös valmiiseen pöytään!

Pitkästä aikaa leffaan
Me käydään hyvin nihkeesti leffassa, vaikka leffalippujakin saattaa olla jemmassa. Käytetään ne yleensä just ja just ennen eräpäivää, kuten tässäkin tapauksessa. Leffassa käytiin katsomassa kaikkien kehuttu Disneyn Leijonakuningas. Etenkin näin raskaana siltä kuuluisalta itkulta ei voinut välttyä.

Suunnittelemattomuus
Parasta! Sai olla tekemättä yhtään mitään tai päättää sitten ihan vaan noin vaan, että nyt lähden tai lähetään johonkin. En sen kummemmin suunnitellut päivien sisältöä yksin tai miehen kanssa.



Auto käytössä
Äitini vaihtoi isomman auton hivenen pienempään yksilöön ja sen vuoksi minäkin uskaltauduin tarttua taas rattiin. Mä en uskalla ajaa isohkoilla autoilla, vaan pienemmät on se mun juttu. Meillä oli äidin kanssa lomat päällekkäin ja sen vuoksi sain melkein koko lomaksi auton lainaan. Olipa ihanaa kun kerrankin sai kulkea oman mielen mukaan, eikä tarvinnut vilkuilla bussiaikatauluja tai mennä miehen aikataulun mukaan kyydillä johonkin.

Paljon aikaa äidin kanssa
Ja tosiaan kuten oon maininnut, mies työsti autoaan lähes koko loman ajan ja hällä saattoi mennä aamupäivästä ihan iltaan/yöhönkin asti sen kanssa. Mä taas vietin suurimman osan lomasta äidin kanssa. On se kyllä kultaa, kun oma äiti on ihan oikeasti oma paras ystävä.

Rakenneultra
Lomamme aikana saimme tietää, kumpi tuolla minun masussa pyörii ja potkii. Vauva on koko ajan vilkkaampi ja vilkkaampi, liikkeet tuntuvat päivä päivältä enemmän! Kaikki on suht hyvin ja pientä tulokasta odotetaan kovasti. Laskettu aika pysyi edelleen samana ja jouluvauvaa odotellaan.



Tietysti lomaan mahtui monen monta muutakin ihanaa ja pientä hetkeä, sekä paljon uusia ja jänniä asioita raskauden vuoksi. Hyvin erilainen kesä siis kuin yleensä. Ensivuonna onkin sitten toinen ihan erilainen kesäloma tiedossa, kun me ollaan sitten ihan oikeasti pienen pieni perhe. ♥

Mikä jäi teidän kesälomaltanne erityisesti mieleen?
Ihanaa ja aurinkoista viikon jatkoa ♥ 

Sinertävä kukkamekko

DRESS BIKBOK

SHOES&BAG MICHAEL KORS

Postauksen kuvien mekko on joutunut ainakin kaksi kertaa kirpparikassiin, josta oon sitten kuitenkin pelastanut sen pois myös sen kaksi kertaa. Edelleen mulla on hyvin ristiriitaiset ajatukset koko koltun suhteen, pistääkö sen nyt syksyllä suunnittelemalle kirpparille vai jättääkö vielä vaatehuoneeseen? Se on kuitenkin nyt kahtena kesänä päätynyt ainakin kerran päälle - viime kesänä sain jopa kehuja tuntemattomalta, kun mulla oli tämä yllä. Ja tällaisia kevyitä hellemekkojen mulla on määrältään vain kaksi tämän lisäksi.




Toisaalta tekisi mieli pistää kiertoon, just siksi kun mietin sitä niin kovasti, että pistääkö vai ei.. Oon käynyt nyt vaatehuoneen kokonaan läpi vaatteiden osalta ja karsin sieltä taas kasan vaatteita kirppikselle. Just tällaisia pistääkö vai eikö pistä- vaatteita heitin suoraan säkkiin ajattelematta yhtään mitään. Tän kohdalla mietin kuitenkin ihan liikaa. Tää on välillä niin säkkimäinen päällä, silti tää vaan on jotenkin ihana värinsä ja liehuvan highlow helmansa puolesta. Apua.




Täällä suunnalla loma loppuikin tällä viikolla ja palailin lomalta töihin tiistaina. Supistelut kuitenkin alkoivat jo heti ensimmäisen iltavuoron loppumetreillä ja viimeiset tunnit sai töissä kärvistellä. Nyt sitä sitten saikkuillaan ja saas nähdä mihin asti.. Mulla alkaisi mammaloma vasta marraskuussa ja mua harmittaa ihan hirveästi, jos kroppa ei kestä enää. Toki pakko myöntää, että tarjoilu on raskas homma raskaana olevalle pienelle ihmiselle.

Mitä tuohon lomaani tuli, no se ei tänä vuonna ollut ihan mikään paras kesäloma ikinä, mutta olin todella sen tarpeessa ja se oli ihan kiva. Tulen varmasti jakamaan vähän loman parhaita paloja tänne teillekin. Kuten jo aiemmin olen maininnut, mies työsti koko loman ajan autoa ja sen vuoksi ei sitten päästy mihinkään ja tällaisena reissurakastajana se oli mulle hivenen hanakalaa. Silti oli ihan hauskaa viettää lomaa kotosalla, vaikka ei päässytkään ehkä siitä perus arjen fiiliksestä irti just siksi, kun oli kotona.

Mites teillä menee, vieläkö on lomaa jäljellä?

Mitä mieltä te ootte, mekko kiertoon vai ei?

Kuoleeko blogit?

Tää aihe, joka on nyt ollut pinnalla kauan, mun on pakko funtsia sitä samaa itsekin täällä blogissa. Tätä on saanut varmasti jokainen bloggaaja mietiskellä ja blogien lukijat lukea jo varmasti ainakin yhdestä blogista. Onko blogimaailma tulossa tiensä päähän?

Yhä useampi bloggaaja lopettaa, joko ihan vain ajanpuutteen vuoksi tai sitten paineiden vuoksi, koska lähes joka blogit alkavat olemaan niin ammattimaisesti toteutettuja ja tarkasti suunniteltuja. Mitkä ovat kyllä ihan ymmärrettäviä seikkoja. Mutta suurin osa on siirtynyt videoiden ihmeelliseen maailmaan ja voisin sanoa että yli puolet ex blogilukijoista on varmasti siirtynyt myös. Jotkut tykkää pelkästään instailla ja toteuttaa tätä blogityylistä harrastusta ihan vain instagramissa, koska se vie vähemmän aikaa ja on niin sanotusti helpompi. Se on fine.

Mä myönnän, että esimerkiksi itse oon alkanut hyvin harvoihin blogeihin kommentoimaan ja oon useissa sellainen piilolukija, joka lukee ja jättää kommentoimatta. Näin häviää se vuorovaikutus ja varmasti myös se inspiraatio. Se varmasti näkyy myös mun blogissani, koska en jätä jälkiä niin useisiin blogeihin mitä ennen - toki mun lukulistallanikin on yli puolet vähemmän blogeja, mitä oli ehkä neljä vuotta taaksepäin. Mutta siksi, koska blogeja ei ole enää niin paljoa.

Sain viimein mun Google Analyticsin todennäköisesti toimimaan ja lukema on aikalailla eri mitä se oli muutamia vuosia sitten, ennen kun käväisin blogiyhteisössä, jolloin se mun Analytics meni myös sekaisin. Ajat ovat muuttuneet siitä. Blogiliikennettä ei vaan ole yksinkertaisesti niin paljon mitä oli ennen, kuten ei blogin kirjoittajiakaan.

Ennen ympäri Suomea oli myös hirveästi blogitapahtumia ja niistä sai lukea. Sai lukea perus postauksia blogityttöjen päivistä ja suuremmista tapahtumista isojen kuin pienienkin porukoiden kesken. Kaikki on muuttunut, mutta tuntuu että itse oon samalla edelleen. Rakastan blogitapahtumia, mutten itse enää kyllä oo järjestämässä niitä muiden kuin omien läheisten tyttöjen kanssa, joiden kanssa olen tutustunut ihan pelkästään blogien välityksellä.

Musta itsestäni on niin kummallista ajatella, että miksi halutaan siirtyä videomateriaaliin, kun itse saan kirjoituksesta niin paljon enemmän ja se on loppu peleissä ihan todella tärkeä taito, mitä katsotaan esimerkiksi varmasti työnhaussa sun muussa ihan todella isona plussana. Tietysti jokainen tavallaan ja ymmärrän sen täysin. On se videoiden luominen ja toteuttaminenkin hyvä taito, etenkin kun se on alkanut nousemaan niin pinnalle instastoryissa sun muissa snapchat vehkeissä.

Mä itse haluan silti uskoa siihen, että pieni osa meistä blogimaailman ihmisistä haluaa edelleen vain ja ainoastaan toteuttaa tätä juttua kirjoituksen muodossa ja pelkästään lukea. Mä itse olen sellainen, etten pysty videoihin niin hyvin keskittymään, mitä blogien lukemiseen ja mä voin veikata etten ole ainoa tällä maapallolla. Varmasti joku osa siitä somemaailmasta haluaa pysyä tässä ehkä hivenen vanhanaikaisessakin tyylissä blogata ja lukea blogeja.

Mitä mieltä te olette tästä aiheesta?

Tykkäättekö te enemmän lukea blogeja vai katsella niitä videoita?

Raitamekossa

DRESS H&M MAMA

BAG MICHAEL KORS

SHOES TAMARIS

Mä haaveilin raitamekosta jo ennen raskautta, mutta jotenkin nyt mä oon selaillut paljon mamalookkeja, jossa on se raitamekko. Tämä onkin ainoa mammavaate mammaleggareiden lisäksi, mitä oon tähän mennessä ostanut ja toivon, että osaan pitää tätä vielä raskauden jälkeenkin, kun tämä ei ole niin istuva kuin muut mekkoni ja masun kohdalla on kasvunvaraa. Yritän aikalailla mennä omilla vaatteillani, jotta ei turhaan tulisi ostettua vaatetta vaatehuoneeseen, kun suuri inventaario vaatehuoneeseen olisi muutenkin näiden viikkojen sisällä tiedossa.

Mulla kun on tälle kesälle ollut mekkoja, joihin masu mahtuu. Lisäksi omistan muutamia oversize neuleita ja muutenkin mun neuleisiini varmasti mahtuu masu mukaan syksyn ajaksi, joten tuskin tulen ostamaan sen kummemmin mamivaatteita tämän mekon lisäksi. Farkkuja on kova ikävä ja sen huomasi nyt, kun viileämmät ilmat vyöryi päälle. Ootellaan vaan syksyä, kun enemmän tekee mieli hypätä farkkuihin..




Tällä mammamekolla mä meninkin monena hellepäivänä, tai niinä muutamina mitä tälle kesälle on mahtunut. Olikohan niitä muutama kokonainen viikko, jolloin hellettä kesti. Toivotaan, että lämpöisiä kelejä olisi vielä tämän elokuun lopulle saakka ja saisimme myös suht lämpimän syksyn, sillä mä kun en nyt pääse kylmyyttä karkuun ihan hetkeen ja sekös pistää tämän matka-addiktin mielen vähän matalaksi.

Mielialani käy muutenkin läpi nyt sitä sun tätä, se on kuin vuoristorata ja vaihtelee aika tiuhaan tahtiin täällä. Välillä mieli on niin maassa, kun ei pääse mihinkään ja kropassa tapahtuu muutoksia, mutta se ei tarkoita sitä ettenkö olisi maailman onnellisin nainen tällä hetkellä, kun tuo mun koko maailma kasvaa ja potkii masussa. Ne ajatukset kuuluvat raskauteen, kuten sen kropan muuttuminenkin ja se on vain ajateltava, että deal with it. Kohta mulla on sylissäni jotain niin arvokasta, etten voi tajutakaan vielä.



Lomaa mulla on enää tämä viikko ja sitten täytyisi kokeilla töihin paluuta. Kipuja on ja supistuksiakin tulee pitkin päivää, lähinnä suurimmaksi osaksi iltaisin, mutta haluaisin kokeilla ja toivoisin kovasti, että kykenen olemaan töissä mahdollisimman pitkään. Kroppaa on kuitenkin kuunneltava, mutta oon sen verran itsepäinen, että töitä tehdään kivusta huolimatta. Sanoinkin jo miehelle, että katsoo vähän mun perääni, etten yritä liikaa.



Matkafriikkinä tää kesä on ollut kyllä hirmuisen hankala, kun ollaan oltu vaan kotona. Ei käyty missään, ei edes ennätetty käymään Pohjoisessa päin, jossa ollaan käyty joka kesä siitä hetkestä, kun aloitettiin seurustelemaan. Mies on työstänyt autoaan, joten hänen lomansa perustui suurimmaksi osaksi siitä, kun mä taas olen viettänyt suurimman osan lomastani äidin kanssa kaikkea pientä kivaa ja kesäistä tehden.

Minun ja äitini suunnitelmissa ollut Köpis tosiaan peruuntui ja alkuvuodestahan mä myös katsoin syksylle matkoja Haniaan Kreetalle, mikä myös siirtyi nyt ehkäpä ensivuodelle - riippuen ihan vauvasta ja siitä miten kaikki menee. Moni sanoo, että muutaman vuoden ikäisen kanssa matkustus sujuu aika helposti, mutta mä veikkaan sen riippuvan myös kovasti lapsesta. Jokainen meistä on yksilö, joten katsotaan nyt mitä elämä tuo tullessaan ja miten yleisestikin kaikki sujuu ja kuinka palautuminen etenee. Jännittää vietävästi, onneksi viikon päästä pääsen puhumaan pelkopolille, sillä synnytyspelko on kova.

Tällaista perus raitamekkosta tällä kertaa mun tämän hetken ajatuksieni ja fiiliksieni kera. Mä alan viimein päästä postausrytmiinkin kiinni ja nautin kovasti siitä, että pääsen jakamaan ajatuksia ja kuvia tänne teille säännöllisesti. Mulla on asukuvia jemmassa, lisäksi muutama hauska postaus odottelee luonnoksissa kuvia. Katsotaan, mitä sitä postaan seuraavaksi, tällä hetkellä meen aika fiilispohjalla blogin postauksien kanssa!

Mitäs teille kuuluu?

Rakastatteko te raitavaatteita?

Elokuun Bette Box 2019

No nyt on elokuu ja sehän meinaa sitä, että viimeistä kesäbetteä viedään. Hain elokuun boxin innoissani, mutta heti boxin napattua smartpost- laatikosta mulla heräsi jo epäilys boxin sisällöstä, sillä boxi oli TODELLA kevyt. Elokuun Bette oli monelle pettymys ja niin myös minulle. Sisältö oli mun makuuni ihan liian laimea ja tästä jos jostain puuttui ihan oikeasti tuote tai kaksi mun mielestäni.



Sweety Signature -korostussivellin
Ensimmäisenä boxin avatessa katseeni kiinnittyi tähän uutuus siveltimeen. Kyseessä on vegaaninen sivellin, jonka varsi on laadukasta muovia ja karvaholkkialumiinia, karvat synteettistä kuitua. Mä vannon mun Ecotoolsien nimeen, joten tuskin tämän yhden tutustumisen kautta olen tähän vegaaniseen sivellinsettiin vaihtamassa.

Boxeihin tuli ilmeisesti eri siveltimiä ja itse sain tosiaan korostussiveltimen. Tai ainakin näytelehtisen kuvasta päätellen tämä minun oli se. Harmi vain, etten omista mitään highlightereita, joten tämä tuote oli lähes turhahko, ellen innostu joskus kokeilemaan ja ostamaan itselleni highligteria.



The Solution kollageenijauhe
Jauheita? Okei. Tämä kollageenijauhe auttaa siis ihonhoidossa sisältä päin. Maistuu lukemani mukaan aika neutraalilta ja sen voi siis sekoittaa niin ruokaan kuin johonkin juomaan. Tämän pitäisi vaikuttaa siis ihon kimmoisuuteen, tasoittaa juonteita ja ryppyjä ja ennaltaehkäistä niiden muodostumista kehossa. Auttaa myös kuulemma selluliittiin.

Kyllähän se kauneus lähtee sisältä päin, mutta pari pussia ei kyllä anna mitään tuloksia ja se on fakta. Kokeilenko? Tuskin. Vaikka olenkin taikauskoinen ja uskon kaikennäköisiin juttuihin, niin näissä asioissa mä uskon vahvemmin elämäntyyliin ja ruokavalioon, vaikka vetelenkin paljon ravintolisiä vielä siihen päälle.



Cien Eyeliner Pen -rajauskynä
Eli siis ihan perus rajauskynä, jonka sain onneksi sävyssä Black enkä Brown. Toisena vaihtoehtona olisi ollut nestemäinen rajauskynä ja luojan kiitos minä sain sen ihan perus rajarin. Eli tämän tuote osui mulla just nappiin. Ripsienpidennyksien käyttäjänä nimittäin nestemäinen olisi lähtenyt kiertoon, eli sekin olisi ollut mulle turha. Tämä tulee kyllä käyttöön, kunhan olen edelliset pari rajauskynääni saanut käytettyä loppuun.. En edes kehtaa avata tätä, mutta lukemani mukaan tämä kynää lupaa olla pehmeä ja helposti levittyvä, mitä siis suosin aina rajauskynissä. Toivottavasti en pety, kun saan tämän käyttöön.



Vichy SOS Cover stick peitepuikko
Pieni taskukokoinen peitepuikko Vichyltä, joka löytyi siis meidän alle 35-vuotiaiden boxeista. Sisältää aurinkosuojakertoimen ja lupaa tasoittaa ja peittää ihonepätasaisuuksia tukkimatta ihohuokosia. Hyvin mielenkiintoinen tuote, mutta harmi kun edellisessä boxissakin oli peiteaineeksi sopiva monitoimituote. Lisäksi mulla on luottopeitevoide jota on kokonainenkin odottelemassa. Tässä taas olisin suosinut sitä monipuolisuutta, mikä valitettavasti Betteissä tuntuu olevan hankala toteuttaa. Silti tämä taisi olla koko elokuun Betten parhain tuote.

Otan siis todennäköisesti käyttöön, sillä tällä voi peitellä vaikka kesäisin ne pienet ihon virheet niinä päivinä, kun ei muuten meikkaa, mutta haluaa jonkun näpyn silti peittää. Taskukoko plussaa, kun kulkee kätevästi mukana!



Replay tuoksunäyte
Sanoin jo viime boxi-postauksessa mielipiteeni näistä lähes joka boxissa tulevista tuoksunäytteistä. Miksi taas?


Tässä olivatkin jälleen Bette Boxin tilaukseni tältä vuodelta. Ensikesäksi olisi taas varmasti aivan ihana tilata ne kolme kesäbetteä, mutta mikäli haluan ilahduttaa itseäni taas ensikesänä näillä yllätysboxeilla, taidan valita jonkun muun. Blogeissa on nyt pyörinyt joku uutuus Ihana sinä -kauneusboxi, jota haluaisin mieluusti kokeilla, sillä sisältö vaikuttaa oikeasti monipuoliselta ja laadukkaalta. Kävi myös mielessä, että tilaisin ne kolmeksi syyskuukaudeksi, mutta taidan silti odotella ensi kesään ja pistää sitten tilaukseen.

Mitä mieltä olitte tästä viimeisestä kesäbettestä?

Festareille raskaana? - Paluu Juhannuksen tunnelmiin

Havahduin eräs päivä kokonaan siihen, etten oo jakanut Juhannuksesta mitään tänne ja kuvat lojuvat muokattuina kansiossa. Yleensä jaan joka kinkerit Juhannuksesta kaiken maailman kissanristiäisiin, mutta tänä kesänä hiljaisen postaustahdin vuoksi oon jättänyt sellaiset lifestyle- tyyppiset hömppäpostauksen kokonaan unohduksiin.

Kun sain tietää olevani raskaana, mä mietin että no mites se Juhannus. Liput oli hankittu ja mökki varattu. Porukka oli lähes kasassa keskikesän juhlaan. Yritin googletella muita, jotka ovat lähteneet festareille raskaana, koska se ajatus kuulosti jotenkin hassulle. Tuloksia löysin hyvin vähän, joten ajattelin jakaa omat ajatukseni tänne, jos joku muukin pohtii tätä joskus. Kannattaako festareille lähteä raskaana?

Haluan muistuttaa, että kyseessä oli melko alkuraskaus, mutta pahin pahoinvointi ja väsymys olivat jo laantunut! Jos kyseessä on vaikea raskaus, en itsekään lähtisi.

Festareille raskaana, menisittekö?
Ihan ensiksi tosiaan itse mietin, kannattaako mun edes lähteä? Tosi monelta tulee valitettavasti usein kysymyksiä siitä, että mitä ihmettä tekee tuollaisessa paikassa, jos ei juo/voi juoda. Mä itse en ajattele tuolla ajatustavalla, eikä mun läheisimmät ystävätkään, mutta kun harmittavan monet ajattelee.

No me lähdettiin kaikesta huolimatta, enkä ajatellut muiden mielipiteitä asiasta ja koska liputkin oli festareille hankittu, niin eihän niitä voinut jättää välistä. Kun sain tietää olevani raskaana, harkitsin hetken sitä poisjäämistä ihan kokonaan, sitten mietin lähdenkö, mutta jätän festarit välistä. Mutta koska olen menevä ja reipas persoona, niin olisin varmasti harmitellut sitä, jos olisin jäänyt kokonaan pois taikka olisin antanut liput jollekin muulle. Osaanhan mä nyt hauskaa pitää muutenkin.

Mulle ei tuota ongelmaa olla selvinpäin festareilla tai porukassa, jossa vähän nautitaan. Meidän ystäväporukka ei ole sellaista "vedetään rännit ja heilutaan päättömästi" joten se oli myös yksi syy, miksi tämän kyseisen porukan kanssa pystyin lähtemään mökkireissulle, johon yleensä kuuluu festarit ja holi. Ehkä tämä jollain tapaa riippuu myös ihan omasta asenteesta ja lähtöseurasta, ihan siitä kuinka suhtaudut.

Mä vedin festareille tyytyväisesti jäätelöä

Viikonloppuun ei kuulunut pelkät festarit
Ja se ihana mökkilaiffi, se passasi mulle paremmin kuin hyvin. Meillä oli tosiaan tarkoitus myös nauttia mökkielämästä, joten sekin houkutti vietävästi parin kuukauden pahoinvoinnin ja sängyssä makaamisen jälkeen. Sai ulkoilla Tahkolla ja nauttia hyvästä kelistä koko ajan pihalla, sai pistää yhtenä iltana kunnon glitterit nassuun ja lähteä katselemaan keikkoja. Istuttiin pihalla lähes koko ajan. Jos satoi, niin keräännyttiin sisälle pöydän ääreen hengaamaan. Panostin ruokapuoleen ja vietin aivan ihanan Juhannusviikonlopun tärkeiden ystävien seurassa. Kelpasi! Ja mikä parasta, olo oli koko ajan virkeä. Aamupahoinvointia oli vain lähtöpäivänä sinne, muttei muuten koko viikonloppuna ollenkaan. Ehkä se unohtui, kun ajatukset olivat muualla, oli koko ajan seuraa ja oli ulkona enemmän, en tiedä..



Rehellisesti. Festarit eivät ole välttämättä raskaana olevan paikka.
Toki hetken siellä festareilla pyöriessä sai miettiä mitä ihmettä mä täällä teen, tää ei todellakaan ole paikka raskaana olijalle. Jotkut käyttäytyivät niin päättömästi ja välillä sai varoa ettei jää jalkoihin. Sitä kaikkea ei huomaa, jos itse on ottanut jotain, mutta nyt kun oli täysin selvä, niin aij kauheata mikä myötähäpeä VALITETTAVASTI välillä iski.

Tuntuu pahalta sanoa noin, mutta kun se on ihan fakta. Lisäksi missä tahansa seisoitkin, tupakansavu tavoitti varmasti ja se kun ei haise kovin hyvälle muutenkaan, niin entäpä sitten raskaana. No sitten vaihdetaan paikkaa, mutta sitä tuli ihan joka suunnasta. Voin siis sanoa rehellisesti, ettei festarit ole ihan se parhain paikka raskaana olevalle, mutta en näe syytä miksi tällaiset pitäisi jättää pois raskauden takia - minä nautin kaikesta huolimatta ja pidin hauskaa. Ja huolehtijoita löytyi. Mun ystävät ja mies pitivät musta huolen, he tarkistivat usein onko mulla kaikki kunnossa tai muuta. Ihania ♥

Tämä reissu lukeutuu ehdottomasti yksiin parhaimpiin juttuihin tässä kesässä ja se lievensi myös tuon ajan pientä matkakuumettani - mikä on kyllä kasvanut takaisin tuplasti isompana. En vaihtaisi tätä reissua mihinkään mistään hinnasta ja voisin lähteä vaikka heti uudelleen. Kiitos kaikille mukana olleille ♥

Lähtisittekö te raskaana ollessa festareille?

Vai oletteko kenties olleet?

Mitä te mietitte, jos näette raskaana olevan festarivilinässä?

Lue myös: Survival kit festareille

Keltainen midimekko ja neuletakki

Knit Gina Tricot

Midi dress New Yorker

Shoes&Bag Michael Kors

Hhuh, ihan mahtavaa elokuun toista päivää! Nämä kuvat räpsittiin tasan kuukausi sitten, kun käytiin ottamassa ultrakuvia postaukseen, jossa kerroin vauvauutisista. Ennätettiin räpsiä heinäkuussa peräti kolmet kuvat, mutta en vaan millään näytä saavan niitä blogiin asti, hups. No rupean tykittämään teille niitä nyt tiuhempaan, jos saisin pian taas perus bloggausrytmistä kiinni. No ehkä viimeistään loman loputtua pääsisin siihen rytmiini!

Anyway tämä samainen asu oli itse asiassa maaliskuussa mun 25-vuotissynttäreillä, tosin mulla oli silloin ylläni vielä mustat sukkahousut ja nilkkurit sekä eri takki, kun oltiin kuitenkin yöelämässä.  Mekko on löytö New Yorkerista, josta en yleensäkään osta yhtään mitään. Mainitsinkin aiemmin löytäneenä Kööpenhaminan New Yorkerista kaksi upeaa vaatekappaletta ja tämä mekko on siis toinen niistä. Oon aivan rakastunut tähän ja oon iloinen, että se menee vielä kasvavan masun kanssa pitkälle syksyynkin! Hullua muuten, miten masuni on kasvanut kuukaudessa ihan hurjasti, nyt kun vertaa näihin kuviin!




Mä en yhteen aikaan osannut yhtään yhdistää neuleita kesään, vaan valitsin aina farkkutakin tai nahkatakin. Tänä vuonna olen muutamissa eri kokonaisuuksissa yhdistänyt joko tämän neuleen, tai erään valkoisen napittoman neuleen. Suomen kesä kun melko viileä yleensä, joten neuleet todellakin lämmittävät hyvin eikä muuta päällystakkia tarvitse, kun taas farkkutakissa tai nahkatakissa mulle välillä iskee kylmä, etenkin jos on todella tuulista ja asteetkin vähäisiä.

Tässä mä vähän mietiskelin pitkän neuleen ja midimittaisen mekon yhdistämistä, etenkin kun molemmissa on vielä hyvin samantapaiset napit. Tunsin oloni kuitenkin niin mukavaksi, joten annoin mennä ja pidän kyllä edelleen.



Lomani alkaa olla nyt puolessa välissä ja eilen lähti käyntiin viimeinen kesäkuukautemme. Aika menee hurjaa vauhtia ja lueskelinkin jo monesta blogista sanan syksy. Se tulee väistämättä mieleen elokuun vaihtuessa, mutta annetaan tämän kesän vielä jatkua tämän elokuun ajan. Vaikka itsekin pidän kovasti syksystä, niin kesästä en ole saanut vielä tarpeekseni. Toivotaan, että ilmat lämpenisi ja saataisiin vielä elokuu nauttia kesäkeleistä!

Pukeudutteko te neuleisiin kesän viileillä keleillä?
Mitäs sanotte asusta?