Sisällön tarjoaa Blogger.

Pitäiskö vaan lopettaa?

Pitäiskö vaan lopettaa? Tämä ajatus on pyörinyt nyt kuukauden päivät mun mielessäni blogin suhteen. Oikeastaan se pyöri koko kevään, mutta nyt tämä on käynyt ajatuksissani lähes päivittäin. Mä en koskaan olisi uskonut, että puntaroin tällaista asiaa näin vakavissani, koska tää on mulle todella antoisa ja rakas harrastus. Harrastus, joka kuitenkin maksaa. Maksan koko ajan omasta domainista, sekä flickr- kuvapalvelusta, jotta saan blogiini kuvat hyvälaatuisena. Tuo on ehkä se suurin syy, miksi mä harkitsen lopettavani, vaikka eihän näihin sinänsä vuodessa kulu paljoa yhtään rahaa. Oon nykyään kuitenkin tosi säästeliäs ihan senkin vuoksi, että oon äitiyslomalla ja ajattelin pitää meidän jäbän kotosalla ihan tammikuuhun asti.

blogin lopetus ajatukset

Toisaalta se voi myös olla tää vaihe, mitä ollaan eletty pitkään. Ja noh kesä, korona-kevät, äitiys, kuukauden etuajassa syntynyt vauveli... Kesäisin mä nyt muutenkin oon vähemmän bloggaillut, joten en uskaltaisi lyödä näin suurta päätöstä lukkoon aikana, jolloin en muutenkaan oo tämän 7 blogivuoden aikana bloggaillut paljoa, vaan postauksia on tullut vähemmän.

Lisäksi saan hyvin harvoin apua asujen kuvauksiin ja nykyään musta tuntuu pahalle edes pyytää ketään ottamaan kuvia. Tuntuu, että musta on ihan hirmuisen paljon vaivaa, vaikka kuvaushommissa kestää hyvin vähän aikaa. Mies kuitenkin yrittää ja haluaa avittaa mua tässä niin paljon kuin mahdollista, mikä on ihana.

Mun ajatus on myös käynyt monesti siinä, että nyt kun oon äiti, niin voinko mä edes blogata? Etenkin tästä aiheesta. Hitto mä tiedän monia äitibloggaajia, eli toisalta tuo ajatus kuulostaa ihan omassakin päässä tosi naurettavalta. Tottakai mä voin. Äitibloggaajiahan on ihan älyttömästi, he bloggaa perheestä. Perhebloggaaja musta ei tuu, mutta tiedän myös äitejä, jotka bloggaa sitten muodista ja muustakin. Mutta minun blogini.. Asuja ja matkustelua. Niistä on mun blogi tehty. Matkoja ei oo eikä hetkeen tuu tämän korona-tilanteen takia. Asuissa taas monesti mietin "voinko mä nyt tällaista asua pistää kun mä oon äiti". Oon ehkä hukannut itseni. Tai mä olen hukannut itseni ja itse asiassa taisin tajuta sen tätä kirjoittaessa ihan oikeasti kunnolla ja myöntää sen itselleni.

kesä2020

Se lopetus on kuitenkin ihan järkyttävän iso kynnys. Tää on kuitenkin mun elämässäni enää se ainoa asia, mikä on se mun oma harrastus. En harrasta mitään muuta. Siksi oon miettinyt myös ihan älytömän paljon sitä, että kannattaako mun lopettaa, kun tää on ainoa mun ihan oma juttu. Ja loppu peleissä joka kerta, nytkin kun raapustin tän postauksen, mun intoni kasvaa. Mä oon innoissani tästä.

Mä tuskin tulen lopettamaan, mutta asia on pyörinyt ja pyörii varmasti edelleen pitkälti mielessä. Lisäksi tää hiljaisuus kommenttiboxissa verrattuna vuosien takaiseen on tosi kurjaa. Tilastoista nään, että mulla on lukijoita. Bloglovinin kautta on kevään aikan tullut ihan todella paljon lisää seuraajia. Mutta se vuorovaikutus on niin kovin tärkeää mulle. Tiedän, etten itsekään ennätä enää muihin kommentoida paljoa, ja se kyllä harmittaa vietävästi.

valkoinen off shoulder paita

Mä nyt näissä hormonihuuruissa päätin tulla purkamaan nää mun ajatuksen ihan tänne teillekin, vaikka blogin lopettaminen ei oo tällä viikolla käynyt mielessä läheskään yhtä useesti, kuin esimerkiksi viime viikolla. Diipimpää ajatusta on kuitenkin välillä ihan hauska jakaa tännekin, vaikka yritän pitää blogin positiivisena paikkana.

Ens kerralla lupaan taas vähän kivempia juttuja. Ehkä sitä vaan tympii tää, kun ei oo oikein saanut tehtyä mitään maailman tilanteen vuoksi ja tälleen tuoreena äitinä ajatukset on välillä vähän synkkiä ihan vaan, koska se kuuluu asiaan. Tää juhannusviikon alku on kuitenkin ollut taas todella kiva ja elämä on ollut ihanaa.

Aurinkoista Juhannus viikon jatkoa! Pitäkää kiva Juhannus ja olkaahan varovaisia♥
Palaan seuraavaksi blogin pariin parin kivan hiustuotteen kanssa, joten pysykää kuulolla tästä pelottavasta vuodatuksestani huolimatta!

9 kommenttia

  1. Ymmärrän hyvin sun ajatukset, mutta toivon ettet lopettaisi<3 Ootko koskaan ajatellut siirtyväsi maksullisesta Flickr:stä esimerkiksi Imguriin, joka ei maksa mitään? En tiedä tekeekö se kuvanlaadulle huonoa, mutta siis itse käytän juurikin kyseistä palvelua enkä olisi tällä hetkellä itsekään valmis välttämättä maksamaan Flickr:n tai muun vastaavan palveluista.

    Ja hei missään nimessä ei pidä ajatella, että koska oot äiti niin et voisi kirjoittaa blogia! Totta kai olet nykyään äiti, mutta oot myös sinä itse ja jos bloggaaminen on sulle tärkeä harrastus, ei sen äitiyden pidä antaa olla sille kynnyskysymys, jos halua siihen kuitenkin löytyy. Harrastaa saa vapaasti siinä missä ennen äitiyttäkin, vaikka lapsi täytyykin toki ottaa huomioon myös niissä asioissa. Totta kai aika on kortilla pienen vauvan kanssa ja äitiys tuo varmasti muitakin muutoksia bloggaamiseen, esim. postaustahtiin, mutta missään nimessä se, että susta on tullut äiti ei tarkoita, ettet voisi kirjoittaa blogia. Voisin ehkä jotenkin kuvitella kun oot puhunut tosta, että oot hieman hukassa itsesi kanssa nyt vauvan synnyttyä niin se bloggaamisen lopettaminenhan saattaisi vain pahentaa sitä? Siis en todellakaan tiedä kävisikö niin, mutta tuli vain mieleen, kun tää on kuitenkin sulle pitkäaikainen harrastus, mistä ilmeisesti edelleen kuitenkin pidät :)

    Vuorovaikutus blogeissa on ihan selkeesti vähenyt tässä parin viime vuoden aikana. Sen huomaa omastakin blogista, että vaikka ihmiset käy ja lukee postauksia, kommentteja tulee vain muutamilta yleensä samoilta ihmisiltä. Toki niistä on sitten erityisen kiitollinen, mutta kyllähän sitä vuorovaikutusta lukijoiden kanssa kaipaisi enemmänkin!

    Mun mielestä oli hyvä, että jaoit sun ajatuksia tähän aiheeseen liittyen ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin toivon, etten lopettaisi, mut toisaalta se tuntuu välillä niin oikealta, välillä taas niin väärältä :D Sillon kun Flickr ilmoitti, että se muuttuu maksulliseksi, niin mietin kyllä muita vaihtoehtoja. Mutta kaikki blogin kuvat ovat sitä kautta ja siellä saa ilmaiseksi pitää sen 1000 kuvaa. No mun blogissani on kuvia reilusta yli tuhansia, vaikka yli puolet postauksista oonkin poistanut. Eli suurin osa kuvista häviäisi, alkaen vanhimmista postauksista. Mulla ei riittänyt virta ja aika alkaa laittelemaan uudelleen kuvia vanhoihin postauksiin, joten siksi päätin pysyä siellä. Ja se tuntui oikealle.

      Mulla on pää kyllä niin sekaisin tän asian kanssa, että lopettaako vai eikö lopeta. Eilen olin ihan silleen, että en todellakaan lopeta. Tänään taas oon niin turhautunut ja oon varma siitä, että tää on kohta muisto vain ja laitan tän kiinni niin, että nään blogin vain itse. Tietty tää vaihe vaikuttaa kovasti ja nyt ei pitäis tehdä suuria päätöksiä missään muussakaan tilanteissa, koska oon muutenkin hormonihuuruissa sun muissa, se kuuluu tähän asiaan :D

      Kyllähän tässä hommassa tarvii sitä vuorovaikutusta. Kyllä mä valehtelisin, jos väittäisin, että bloggaan ihan pelkästään vaan itselleni. Kyllä ne kommentit antaa lisäboostia, vaikka kävijämäärät näyttäis mitä hyvänsä. Puhun paljon yksikseni kotona, jos oon yksin, mutta blogissa se homma tuntuu tylsältä. Kirjoittelen juttuja siks, koska haluan keskustella niistä :D

      Kiitos Linda taas ihanasta ja pitkästä kommentistasi <3 Tää on todella tärkeää mulle saada keskustelua aikaiseksi ja etenkin nyt ja just tästä aiheesta. <3

      Poista
  2. Toivottavasti et lopeta! Sulla on tosi kiva blogi ja kaikki sun asut on aivan ihania ❤ Oon monesti saanu inspiraatiota niistä omaan tylsään pukeutumiseen. Osaat yhdistellä vaatteita super hyvin 😊 Musta ihan hullu ajatus, että voiko äitinä pukeutua johonkin tiettyyn asuun. Eihän kaikki äidit ole jostain samasta muotista ja miksei äitinäkin voisi olla kaunis ja tyylikäs 😊 Niinkuin oletkin 😊 Varmaan äitiyteen liittyy jotain identiteettikriisiä/muutosta...(?) Onhan se tosi suuri muutos elämässä. En itse ole äiti, mutta mietin kavereitani, joilla on lapsia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Jonna, sanasi ja kommenttisi merkitsi mulle todella paljon <3 Kyllähän tää elämäntilanne muuttuu niin rajusti, kun saa lapsen. Ihanampaan suuntaan totta kai, siis en vaihtaisi mitään mihinkään. Ja itsensä saa kyllä koetukselle tässä, kun on joku muukin jota täytyy miettiä, enää ei voi miettiä vaan itseään, kun joku muukin on nyt todella riippuvainen minusta itsestäni. :D

      Kyllähän sitä pitäis vaan muistaa myös itsensä välillä. Toisaalta blogin lopettaminen ei varmaan muuttaisi mua, jatkaisin tätä hommaa instassa ehdottomasti. Olishan se helpompikin paikka toteuttaa tätä - etenkin nyt kun on lapsi. Mut sit täytyy miettiä, että tääkin on vain vaihe ja lapsi itsenäistyy koko ajan. Tässä on niin monia asioita mietittäväksi, että tässä tilanteessa ei todellakaan kannata tehdä suuria päätöksiä minkään asian suhteen elämässä :D Ja ainahan blogimaailmaan pääsee takaisin, sillä en missään nimessä poistaisi tätä, vaan jättäisin tän itselleni nälkyviin!

      Poista
  3. Ehkä on tosiaan järkevä vetää hetki henkeä ja miettiä, mitä sitä itse haluaa! Toivottavasti jatkat bloggaamista, koska sun juttuja on kiva lukea. Ja ei saisi miettiä liikaa, miltä äidin pitäisi näyttää tai mitään sellaista. Mun mielestä on vaan upeaa, että oma tyyli säilyy äitiydesta huolimatta, vaikka ei siitä hiekkalaatikolla pitäisikään kiinni. Ei laittautuminen tee kenestäkään huonompaa äitiä vaan hyvä se on muistaa pitää myös itsestään huolta :) Ihanaa kesää sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sepä se. Mutta se tässä onkin vähän hankala juttu, etten osaa jättää blogia tänne roikkumaan oman onnensa nojaan, enkä osaa pistää tauolle. Nimittäin kun mä tiedän, että tää on täällä, niin haluan tulla päivittämään tätä. En pakolla, vaan ihan haluan haluan. Ja kuten kaikki tietää, tää on ohimenevä vaihe elämässä ja kyllähän sitä pääsee vielä tekemään enemmän taas omia juttuja, kun lapsikin kasvaa. Nää ajatukset saattaa olla just näitä, mitkä on ihan normaaleja raskauden ja synnytyksen jälkeen, ties minkä aikaa tää vaan kestää, sen haluaisin tietää :D

      Kiitos, kommenttisi merkitsi todella paljon <3 Ihanaa kesää myös sulle :)

      Poista
  4. Voi Kata <3 Oon jotenkin laiskistunut kommentoimaan oikein mitään kenenkään postauksia, mutta nyt päätin että pakko naputtaa. Oma blogini on oikeastaan kuollut ja kuopattu, kuka tietää että toistaiseksi vai ihan pysyvästi. Pitäisi tosiaan munkin tuota domainia pohtia, koska just muistin kans maksavani sitä vielä. Mulla helpotti, kun päätin että jatkan tekemistäni instassa. Välillä kaipaan blogia, mutta onpahan edes jotain, ja siellä vuorovaikutus muistuttaa niitä vanhoja kunnon blogiaikoja. Kuitenkin päivitykset on paljon lyhyempiä, kun blogiin tuli kirjoitettua pitkiä tekstejä.

    Mun neuvoni sulle on ehken se, että haukkaa hieman happea ja kuulostele omia fiiliksiäsi. Niin kuin tuossa kirjoitit, oot aiemmin postannut kesällä muulloinkin vähemmän. Ehkä palaat syksymmällä näihin juttuihin, ja mietit miltä tuntuu? On kuitenkin tärkeää, että ois joku ihan oma rakas harrastus, mitä bloggaaminen sulle selvästi on. Jos päätät jatkaa, lupaan että tuun lukemaan ja myös kommentoimaan sun postauksia ;) Koita myös kesällä löytää niitä omia juttuja, joiden parissa koet olevasi kaikkein eniten oma itsesi. Vaikka edes pieniä meikkihetkiä <3 Ja tosiaan, vaikka oot äiti, voit mielestäni todellakin jatkaa samalla linjalla! Moni ei halua tuoda lapsiaan someen, ja on täysin ok päivittää ihan muista aiheista. Olet ihana, toivottavasti nähdään pian <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Jenni kommentistasi, oot niin ihana <3 Mä toivon todella, että säkin palaisit blogimaailmaan. Ainahan siis blogimaailmaan voi palata, itse en ainakaan poistaisi tätä pysyvästi. Mutta silti se tuntuisi jotenkin lopulliselta, jos sen pistäisi edes kiinni :D

      Insta olis tosiaan helpompi ja olen itsekin varma, että jatkaisin tätä hommaa siellä. Mut itse vaan tykkään enemmän lukea blogeja, instan pitkiin tekstinpätkiin on tosi hankala välillä keskittyä, kun puhelinta nykyään räplää vaan pikaisesti, eikä oikein keskity keskittymällä. Tietysti välillä keskityn, mutta harvemmin kunnolla. Ja se kommentointi instassa ei vaan onnistu multa kun vaan tosi harvoin, toki siihenkin oppisi :')

      Tässä tosiaan pitää miettiä ja kuten muillekin olen vastannut, tässä elämätilanteessa ei kannata tehdä mitään suuria päätöksiä millään elämän osa-alueella :') Koska nyt eletään tunnemyrskyissä ja kaikessa sellaisessa. Se on ihan normia varmasti ekoina vauvavuosina. Ois vaan kiva tietää, minkä aikaa tää myllerrys kestää.

      Sain teidän kommenteista kummasti voimaa, kyllä merkitsi paljon. Kuten blogini jokainen kommentti ;) Ja hei, mä toivoisin sunkin palaavan blogimaailmaan ihan oman blogisikin pariin, mutta seuraan sua kyllä ehdottomasti instassa, jos blogisi on kuopattu pysyvästi. Niin ja onneks mulla on sut myös elämässäni muuten, koska kyllähän me nähdään, eikös? Ja toivottavasti nähdään pian. <3

      Poista
    2. Voi Kata <3 No hei todellakin nähdään ;) Voitais kyllä yrittää saada kesälle jonnekin treffit sovittua, tai syksylle sitten viimeistään! Oispa ihana pitää joku tyttöjen hemmottelupäivä <3 Ja heh, katsotaan onko mun blogi lopullisesti kuopattu. :D

      Poista